Vuosi 2016 pikakelauksella

nuapurissa_full28129.jpg
Tammikuu

Tammikuussa päivät täyttyivät lapsista. Minulla oli vielä maaliskuuhun saakka omien lisäksi yksi hoitolapsi. Alkuvuosi oli näin jälkeenpäin ajateltuna hurjan rankka. Päivät olin lasten kanssa ja illat tein suunnittelutöitä. Onneksi olen kuitenkin saanut olla omien lasteni kanssa melko pitkään ja ehtinyt myös nauttimaan ainutlaatuisesta pikkulapsivaiheesta. 
Helmikuu

Veljeni Tero hyppäsi mukaan RIEMU yritykseen ja alkuvuosi meni opetellessa ja suunnitellessa yhteistä tapaa tehdä. Pian kuitenkin oivallettiin, että paras toimintamalli hioutuu sitten, kun vain ryhdytään tekemään ja niinhän siinä sitten lopulta kävikin. 
Maaliskuu

Esikoinen täytti kolme vuotta ja hoitolapsi siirtyi uuteen hoitopaikkaan. Miehen kanssa tehtiin vuoronvaihdos ja minä lähdin töihin ja mies jäi kotiin. Olo oli haikea, mutta samaan aikaa myös onnellinen. Pääsisin ensimmäistä kertaa panostamaan omaan yritykseen ja tekemään suunnittelutöitä toimistoaikaan. Se tuntui ihanalta! 
Huhtikuu

Töiden lisäksi olin paljon myös kotona. Verkkokauppa on ollut yrityksen kannalta tärkeä, etenkin tässä alkutaipaleella. Kaupasta on tullut tasainen tulonlähde ja ensi vuonna sitä on tarkoitus laajentaa myös sisustustuotteisiin. Parasta verkkokaupassa on ollut se, että sitä pystyy pyörittämään kotoa käsin. Vaikka siinäkin on toki omat huonot puolensa. 
Huhtikuussa olin järjestämässä ihka ensimmäistä Kuopio Design Markettia ja tapahtuma ylitti kävijämäärän suhteen omat tavoitteet. Saimme mukaan mahtavia yrityksia ja tapasin upeita persoonia. 
Toukokuu

Toukokuussa nautin keväästä ja samaan aikaan olin vähän huolissani. Tuleeko tästä yrittäjyydestä kuitenkaan mitään? Välillä teki mieli luovuttaa, mutta päätin onnistua ja jatkaa sinnikkäästi. Oma palkka on ansaittava itse ja vuoden mittaa huomasin, että opin itse säätelemään omia tuloja ja menoja. Kun rahat alkoivat loppua, on pakko pistää töpinäksi ja keksiä jotain!

Kesä- ja heinäkuu

Kesällä tein töitä vähemmän. Mies oli koko kesän kotona, joten toisinaan tein parin tunnin työpäiviä ja toisinaan vähän pidempää. Aina en välttämättä ollenkaan. Kesä oli ihana.

Elokuu

Pääsin mukaan tekemään Mortonfestiä, jossa esiintyi mm. Anssi Kela ja Olavi Uusivirta. Suunnittelin festarialueen lähestylkoon nollabudjetilla yhdessä järjestäjien kanssa. Oih, se oli vallan mukavaa ja erilaista. 
Elokuu on meidän perheen aikuisten synttärikuukausi. Viimeinen vuosi parikymppisenä pyörähti käyntiin ja nautin siitä, että ikää ja kokemusta karttuu. Kolmenkympin kriisi taisi tulla jo kakskasina. 
Elokuussa aloitin sisustusalan opinnot Helsingissä. Pohdin pitkään Helsinki Design Schoolin ja AJK:n välillä. Päädyin kuitenkin jälkimmäiseen enkä olen katunut. Opetus on huipputasoa ja luokkakaverit ihania. Kerran kuussa matkustan Helsinkiin pariksi päiväksi ja se on osoittautunut yllättävän rankaksi rupeamaksi - mutta palkitsevaksi sellaiseksi! 

Syyskuu


Syyskuussa pääsin tekemään blogiyhteistyötä Tikkurilan kanssa. Se oli minulle tärkeä juttu ja olin kaivannut olohuoneen mustaan seinään muutosta jo pidempään. Pirtelöstä tulikin vallan söötti.
Loka- ja marraskuu


Pimeimmät kuukaudet ovat olleet yhtä ja samaa. Olen tehnyt loppuvuoden paljon töitä. RIEMUssa aloitti toinen kirvesmies Ville ja hän on ihan huippu ja super-ammattitaitoinen. Milloinkahan pääsisin esittelemään työkaverit myös täällä blogin puolella? Lupaa, että pian!  
Loppuvuodesta on tapahtunut yrityksen saralla ensimmäinen isompi nytkähdys eteenpäin. Olemme saaneet paljon tarjouspyyntöjä ja se tuntuu mahtavalta! Kova työ alkaa pikkuhiljaa tuottamaan tulosta, mutta yritysmaailmassa asiat tapahtuvat hitaasti. Tuntuu, että nyt myös vanhat blogikirjoitukset alkavat tuottamaan tulosta. 
Olen päässyt mukaan upeisiin projekteihin ja nauttinut suuresti työn teosta. Haasteita on piisannut ja olen oppinut paljon. Vuosi 2016 onkin ollut minulle ennen kaikkea uuden opettelun -vuosi. 
Joulukuu
Joulukuu meni lähestulkoon täysin Pop Up Joulukaupan parissa. Aika meni kaupalla ja muu aika koulussa ja muita töitä tehden. Näin lapsia hirvittävän vähän ja lapsistakin alkoi näkymään, että äiti on ollut normaalia huomattavasti vähemmän kotona. Tuntui pahalta. 
Joulukauppa oli kuitenkin varsin menestyksekäs, vaikka melko rankka projekti. Välipäivänä purimme kaupan ja roudasimme melko monta pakettiautollista tavaraa kaupasta pois. Tokaisinkin Iitalle, joka toimii tapahtumatuottajanamme, että olen vuoden 2016 aikana viettänyt aikaa lastauslaitureilla enemmän kuin koskaan aiemmin. Joki meriitti kai sekin. 

Tulevalle vuodelle minulla ei ole hirvittävän montaa sisustushaavetta, mutta toivoisin, että talous alkaisi tasaantumaan kotiäitivuosien ja yritystoiminnan aloittamisen jäljiltä pikkuhiljaa vakaammaksi. 
Toivon toki terveyttä ja koko perheen onnea. Tähän viimeiseen liittyy mahdollisesti myös paikkakunnan vaihdos. Se saattaa olla edessä ensi vuonna tai sitten seuraavana. Yrityksemme kasvaa alkuvuonna jälleen yhdellä henkilöllä ja saan työpariksi toisen suunnittelijan. Se tuntuu mahtavalta. 
Kiitos teille lukijoille menneestä vuodesta. Niin uusille kuin vanhoillekin. On mahtavaa kirjoitella, kun siellä ruudun toisella puolella on tyyppejä, jotka jakavat samanlaisia ajatuksia sisustuksesta kuin monista muistakin jutuista. Ja ei ne erilaisetkaan ajatukset ole yhtään sen huonompia. 
Upeaa uutta vuotta! 



Previous
Previous

Ähky

Next
Next

Ole rohkea