Uusi koti
Ette kai te tulleet nyt hyvästelemään?
Viime viikon keskiviikkona veimme lasten kanssa muutamille naapureille kukat ja minä tuttuun tapaan itkeä tirautin useamman kyyneleen. Kyllä, hyvästelemään tultiin.
Torstai-aamuna lapset hyvästelivät naapureiden ohella myös Kuopion kodin ja jäivät kiertämään mummoloita, jotta meiltä onnistuisi pakkaaminen ja tavaroiden siirto kaupungista toiseen. Mies tosin oli lasten kanssa vielä juhannusviikonlopun, kun minä siirryin remontoimaan meidän uutta kotia. Värimaailmasuunnitelman kyhersin kunnon suunnittelijan tavoin kiinteistövälitysfirman pohjakuvaan.
Piipahdimme heti torstaina uudessa kodissa ja olin muistellut väärin - miltei kaikki seinät olivatkin maalin sijaan tapetilla, joten rautakaupasta lähti mukaan myös iso pänikkä tapetinpoistoainetta. Yön yli mietin ja toivoin, että tapetin alle olisi levitetty pohjamaali, sillä tapetin irroittaminen ilman pohjamaalia on from hell.
En tiedä kuinka voisin olla tarpeeksi kiitollinen siitä, että kaksi ystävää saapui juhannuspyhiksi maalaustalkoisiin pääkaupunkiseudulta. Pari pitkää tapetinirroitus- ja maalauspäivää meni joutuisasti hyvässä seurassa. Onni on ystävät ja pohjamaali tapetin alla.
Koti muuttui maalausten myötä tunkkaisesta meidän näköiseksi ja enpä malta odottaa, että torstaina muuttoauto hurauttaa kaupungista toiseen! Maalaushommia jäi vielä vähän myöhemmälle - muun muassa portaat odottavat vielä käsittelyä.
Tänään alkaa pakkaaminen jahka muuttofirma tuo muuttolaatikot. Tässä vielä pieni kurkistus meidän tulevaan kotiin. Kyseessä on kaksikerroksinen kerrostaloasunto. Kaksi makuuhuonetta, aulatila, helkkarin ruma sininen kylpyhuone sekä aika paljon jotain tosi ihanaa. Sellaista jotain selittämätöntä, joka saa tuntemaan tämän kodilta.
