Rahalla on helppo sisustaa

tikkurilaneito.jpg
Olen kierrellyt useamman päivän uuden kotimme tyhjiä nurkkia ja kirjoittanut päähäni ostoslistaa:
Kolme uutta mattoa, lipasto makuuhuoneeseen, kolmet sälekaihtimet, verhot lastenhuoneeseen, olohuoneeseen ja aulaan. Säilytysjärjestelmä lasten huoneeseen, uusi työpöytä, wc -kalusteet, tasot, ja peili. Uusia valaisimia olohuoneeseen, aulaan, eteiseen, kylpyhuoneeseen. Kehyksiä, uudet ruokapöydän tuolit yms.. 

Kukkaro näyttää yhtä tyhjältä kuin säilytysratkaisuja huutavat nurkat. Eilen illalla en saanut unta ja tuntui siltä, että on pakko kirjoittaa tänne blogiin vähän rahasta. 

Uusi kotimme on suurempi kuin edellinen ja luovuin muuttaessa muutamista huonekaluista, jotka eivät tänne uuteen syystä tai toisesta sopineet. Uudistusvimma tulee aina uuden kodin myötä, vaikkakaan toki ei olisi mikään pakko vaihtaa tai hankkia uutta. Sisustushullulle tämä on kuitenkin helpommin sanottu kuin tehty. Nettikauppoja on selailtu uuden mattojen ja tarvittavien kalusteiden tiimoilta, mutta rahat ovat juuri nyt loppu. En malttanut olla ajattelematta sitä, että kuinka helppoa olisi jos sisustusbudjetissa olisi joustovaraa. Mitään loputonta rahakaivoa en toivo, vaan mahdollisuutta ostaa parinsadan euron matto silloin, kun siltä tuntuu. Minulla se tarkoittaa armontonta säästämistä ja täten myös designin hankinnat on erittäin pitkän tähtäimen pohdintoja, joiden eteen on tehty valtavasti töitä. Tiedättekö mitä tarkoitan?
Elän design kylläisten kuvien keskellä ja seuraan aktiivisesti blogeja ja facebook -foorumeita, joissa teemat pyörivät usein upouusien hankintojen ympärillä. Uskallan myöntää ajattelevani itsekin, että perkule, kun itselläkin olisi varaa. Mutta kun ei ole ja välillä ihmettelen, että miten muilla on? Tiedän sen hyvinkin, että meidän perhe elää hyvinkin kylläistä elämää noin niin kuin kaikkinensa. Rahasta ei ole kuitenkaan sopivaa kysyä, sillä siitä ei meillä täällä suomessa puhuta. Sisustaminen olisi kuitenkin huomattavasti helpompaa, jos kukkaro olisi nykyistä pulleampi. 
Mitä luulet, että onko siinä väitteessä perää, että monet sisustamiseen keskittyvät blogit ja instatilit ovat suosittuja vain sen vuoksi, että ne on pullollaan designia? Tiedä häntä, mutta ehkäpä blogien ja kauniiden istatilien seuraaminen perustuu myös haaveiluun.
Raha on meille kaikille suhteellista ja en lähde ruotimaan tässä kirjoituksessa sitä, että mikä on paljon ja mikä milloinkin vähän. Jollekin toiselle sadan euron sohvapöytä on liikaa ja toiselle saman summan satsaus ei tunnu missään. Designiakin on monen hintaista ja toiveita monia. Uskonkin, että monet sisustajat voivat samaistua ajatuksiini rahasta ja hankinnoista.

En elä yli varojeni. 
Rahan takia iso osa uusista hankinnoista on tehty naapurimaan huonekalujätistä ja monet design haaveet on haudattu ainakin joksikin aikaa. Kun rahaa ei ole, on oltava kekseliäs sillä muuten aivan taatusti ostaisin monen asian jo valmiiksi kauniina. Haluaisin panostaa kotimaiseen yrittäjyyteen parhaani mukaan ja ostaa puhdasta designia, mutta aina siihen ei kertakaikkiaan ole varaa. Kolmen tonnin kotimaisen sohvan sijaan täytyi tyytyä kaksi kertaa edullisemaan huonekalujätin vaihtoehtoon, vaikka tietenkin olisin halunnut tukea kotimaista. Tämä todella tarkoittaa sitä, sillä miehen kanssa pähkäilimme useamman päivän, että mihin valintaan päädymme. Emme voi kuitenkaan käyttää kahden kuukauden lainan lyhennyksiä sohvaan ja sohvarahojen säästämiseen olisi mennyt vähintään vuosi, joka tietenkin olisi tarkoittanut yli vuoden eloa ilman sohvaa. No way!
Eilen hyppäsin autoon ja hurautin paikalliseen kierrätyskeskukseen etsimään kotiimme uusia huonekaluja. Kun rahaa on vähän, on kodin kauniiksi laittamiseen käytettävä aikaa. Etsittävä sopivaa, tuunattava vähän ja sitten nauttia koko sydämensä kyllyydestä siitä, että kuinka kaunis lopputuloksesta tulikaan ilman suuren suurta rahallista satsausta. Kukkaro ja luontokin siinä samassa kiittää! Täydellisiä huonekaluja ei kuitenkaan tällä(kään) kertaa löytynyt, vaan ihana vaaleanpunainen kynttelikkö ja parvekkeen pikkupöydällä olevat pienet maljakot. Yhteensä köyhdyin 3€.
Meillä jokaisella on oikeus kauniiseen kotiin ja sisustusunelmiin. Myönnän, että odottelen täällä pientä lottovoittoa, että voisin hankkia kotiin Muuton Visu -tuolit ja muutaman muun ihanan. 
Kuitenkin vielä tovin hankinnat tehdään kykkaroystävällisesti sieltä kierrätyskeskuksesta. Ja niissä ostoksissa on aivan oma, sanoinkuvailematon viehätyksensä. Yhtään kenenkään kulutustottumuksia moittimatta tai arvostelematta. Piste.

Previous
Previous

Vanha lipasto makuuhuoneeseen

Next
Next

Hääpaikan koristelu