Puunattu on!

Kevään armoton valo on aiheuttanut siivouspuuskan. Pyyhkimistä riittää rappusista ikkunanpieliin ja kaikkeen siltä väliltä. Elämä voisi helposti lapsiperheessä lipsahtaa ainaisen siivouksen puolelle ja olen vakaasti viime aikoina harkinnut siivoojan palkkaamista. Raaskisiko sitä sitten kuitenkaan?Onko se kuitenkin niin, että vaikka siivooja piipahtaisikin kerran viikossa, niin ne samat kurahousupinot ja lajittelemattomat sukat odottaisi tekijäänsä? Tai ne yläkerran aulassa olevat maalipurkit ynnä muut pahimmat sotkun aiheuttajat. Tuntuuko siivojan käynnin jälkeen jalkojen nostaminen pöydälle yhtä hyvältä ja nauttiiko sitä sitten kuitenkaan siistitystä kodista samalla tavalla, kuin työn olisi tehnyt itse?En tiedä, mutta tänään olen ainakin nauttinut oman työni jäljestä. Tulkoon aurinko!-Maru

Previous
Previous

Heinäkasvit ruukussa

Next
Next

Pyöreä peili