Näistä mööpeleistä en luovu!

kuparivalaisin.jpg
Olen viime aikoina kärsinut jonkinaisteisesta blogijumista. Töitä on ollut paljon ja kaiken lisäksi ollaan taas vaihteeksi sairasteltu. Blogille ei ole yksinkertaisesti jäänyt ihan kauheasti aikaa ja pahoittelen sitä, että olette saaneet odotella kommentteihin vastaamista. Ei lainkaan tapaistani. 
Pikkutalon elämää blogin Sanna saapui juuri sopivasti pelastamaan tältä jumilta ja haastoi esittelemään kotimme tavarat/huonekalut, jotka ovat kulkeneet kodista toiseen tai ovat muuten osoittautuneet sellaisiksi, joista emme halua koskaan luopua. 
Suhteeni tavaroihin on ristiriitainen. En halua kiintyä mihinkään niin paljon, että en olisi siitä koskaan valmis luopumaan. Toisaalta olen metsästänyt tiettyjä vanhoja huonekaluja melko pitkään ja en tällä hetkellä usko luopuvani niistä ehkäpä koskaan. Meillä ei oikeastaan ole tavaroita/huonekaluja jotka olisivat kulkeneet kodista toiseen. Ostimme lähestulkoon kaiken, kun muutimme kolme vuotta sitten tähän nykyiseen. Joko uutena tai vanhana. Sohva taitaa olla yhteisen elomme pitkäaikaisin asukas ja onkin palvellut meitä ihan kivasti. Kuitenkin minulle rakkaimmat ovat vanhoja, käytettynä hankittuja aarteita. Himmeen Filly -valaisinta lukuunottamatta. 

Kuparivalaisin löytyi miehen mummolan ullakolta ja on kaikessa komeudessaan vallan upea kodin yksityiskohta. Tykkään siitä koko ajan enemmän.

Himmeen Filly valaisin on lahja minulta minulle. Rakastuin tähän ensisilmäyksellä ja en saanut sitä mielestäni. Uskon, että Filly tulee olemaan meillä aina. Kuten myös tuo fillyn vieressä oleva nojatuoli, joita meiltä löytyy kaksinkappalein. Nojatuolit löytyi nettikirpparilta ja odottelevat uudelleenverhoilua. Houkuttelisi sellainen nudenvärinen kangas. Mitäs tuumaatte?
Vaaleanpunainen kaappi on esiintynyt blogissa todennäköisesti jo kyllästymiseen asti. Ostin vaaleanpunaisen vanhan keittiökaapin tori.fi:stä kahdeksallakympillä. Ihan hiton halvalla! Mies haki sen toiselta puolelta Suomea puolipakotettuna. Olin ajatellut maalavani sen, mutta kaappi olikin kiva kaikkine kukkaisine yksityiskohtineen juuri tuollaisenaan - kiva ristiriita graafiselle tapetille. Vaaleanpunaisen maalikerroksen alta pilkahtaa nurkista alkuperäinen vihreä ja se vähän houkuttelee hiontapuuhiin.

Olisi ihana kuulla, että millaisia aarteita löytyy Valkoisen Soihdun Viiviltä ja Puistolassa blogin Petran huushollista. Mistä mööpeleistä et luovu? Löytyy kodeistanne esineitä/huonekaluja, jotka ovat kulkeneet kenties sukupolvelta toiselle? Löytyykö sama huonekalu perhealbumeista useammasta kodista eri aikakausilta? Oih, ois huippua tietää!

Mites teillä? Mistä mööpelistä sinä et luovu?

Previous
Previous

Puolikuollutta elämää

Next
Next

k o l m e