Minun värini

Vanha työtoverini ja taitava korujen tekijä Riikka (blogi Riikka luo) kirjoitti muutamia päiviä sitten blogini kommenttikenttään seuraavan tekstin:

"Tuli mieleen sun lempiväreistä, että puhutaan keltaisista ihmisistä, jotka on luovia ja asioista innostuvia. Lisäksi keltaiset ihmiset jakavat tätä innostusta ympärilleen. Ei varmasti kauaksi heitä tämä kuvaus sinusta."

Myönnettäköön, innostun helposti. Miehen mielestä varmaan vähän liiankin helposti. Omasta mielestäni en ole erityisen luova. Ajattelen asian niin, että ryhdyn helposti tekemään ja epäonnistumisten kautta löydän lopulta tavan tehdä jotain kaunista. Sellaista, joka lopulta miellyttää omaa silmää.

Ja jos haluat saada keltaisen hehkumaan, on hyvä tietää, että hän elää ystävällisyydestä, avarakatseisuudesta ja spontaaniudesta. Teeskennellä ei tarvitse.

Arvostan aitoutta ja huomaan ihmisistä nopeasti epäaitouden. En kestä rasismia tai ihmisten eriarvoista kohtelua. Toki jokainen on vastuussa omista teoistaan. Myöskin tekopyhyys saa ihokarvani nousemaan.

Keltaisen tunnussana elämässä on harmonia. Hän nauttii aistimuksista, luonnon elävyydestä ja ihmisten läheisyydestä. Hän on puhelias, nopea ja pystyy työssään helponoloisesti tuottamaan uusia ajatuksia. Koska keltaiselle muut ihmiset ovat tärkeitä, hän on usein se, joka luo työpaikalla valoisaa ja lämmintä ilmapiiriä. Hän on spontaani ja sosiaalinen, mutta ei ole vahvimmillaan loogisessa ajattelussa. Tunteitaan hän ilmaisee vapaasti, mutta välttelee mieluummin ”rumia” riitoja.

Olen puhelias, sosiaalinen ja nopea, halutessani myös idearikas. Ympärilläni olevat ihmiset ovat minulle tärkeitä ja haluan osoittaa sen myös heille. Olen tunteellinen ja itku on usein herkässä. En todellakaan pidä riitelystä, etenkään ystävien kanssa. 

Keltainen on usein kotonaan esiintyjänä, PR-ihmisenä sekä auttajan ja sovittelijan rooleissa. Hän on valloittava seuralainen, joka osaa ottaa huomioon myös muut. Hänelle on tärkeää, ettei toisten ihmisten tunteita ja oikeuksia poljeta jäykkien periaatteiden ja tulosten tekemisen kustannuksella.

Töissä joudun olemaan esillä paljon ja juuri muuta työssäni ei tehdä, kuin "sovittelua." Nuorten kanssa täytyy osata ottaa paikkansa, mutta ei viedä koko tilaa. Olen avarakatseinen ja hyväksyn (useimmiten) muiden mielipiteet, vaikka ne eivät olisi samanlaisia kuin omani. Työssäni minulla on toisinaan ollut vaikeuksia pohtia asioita myös taloudellisesta näkökulmasta. Surullista, että raha ohjailee aika pitkälti myös lastensuojelutyön suuntaviivoja.

Keltainen saattaa sortua hössöttämiseen ja aiheuttaa kaaosta työpaikalla. Tämä tyyppi pyörittää asioita vain siihen saakka, kun se on hänestä hauskaa.

Innostun herkästi, mutta myös tylsistyn. Joskus asioiden loppuunvieminen tuottaa lisäponnisteluja - olen jo siinä vaiheessa keksinyt jonkin uuden ja mielenkiintoisemma projektin. Onneksi olen tämän jo tiedostanut, joten en yleensä jätä aloittamiani asioita muiden kontolle. 

Yleensä on niin, että ihmisessä on yksi selkeä pääväri, kaksi sivuväriä ja yksi väri, joka tuntuu hänestä kaikkein vieraimmalta.

On minussa myös ripaus punaista ja vihreää. Kuten kodista näkyy. :)

Voi miten kiva tätä haastetta oli tehdä! Kiitos Valontalon Emilialle, että haastoit. Tämä tuli hyvään saumaan, koska välillä täällä kotona ollessa on hukassa oman minuutensa kanssa. ;D 

Kuulisin mieluusti seuraavien bloggaajien väreistä:

Kivitalon arkea

Villa Ilona

Deko 133

1. Esittele väri, joka puhuttelee sinua. Sellainen väri, joka on lähinnä sydäntäsi. 

2. Liitä tekstiisi kuvia kotoasi, todistusaineistoa vaatekaapistasi, mitä vain keksit.
3. Voit myös kertoa lyhyen selostuksen siitä, mitä uskomuksia väriin on liitetty. 
(Lähteenä voi käyttää vaikka coloria.nettiä.)