Loppuelämän ensimmäinen päivä

Tänään on äitiyslomani viimeinen päivä. Voitteko kuvitella. VIIMEINEN! Muistatteko vielä, kuinka viime joulun alla tuskastelin sitä, kun vauva tuntui tekevän syntymää viikko tolkulla? Kyllähän se sieltä lopulta syntyi - joulupäivän aamuna. Aika on mennyt nopeasti. Olen nauttinut vauvasta ihan hurjasti ja olo tuntuu jopa haikealta, sillä en tiedä jääkö tämä meidän viimeiseksi pieneksi. Onneksi elämää ei tarvitse kauheasti etukäteen suunnitella, mutta kun ei siitä elämästä koskaan tiedä. Arvaamoton kaveri. Nyt meidän kuitenkin pitää vähän levätä välillä ja nauttia kahdesta terveestä ja uskomattoman upeasta pojasta.

Tein rohkean ratkaisun ja irtisanouduin vakituisesta työsuhteesta. Irtisanoutuminen oli monen asian summa, mutta päätöksen taustalla oli etenkin oma ja perheeni jaksaminen sekä hyvinvointi. Olo tuntuu kevyeltä, vaikka tiedän että helpolla en tule yrittäjyydessä pääsemään. En kaipaakaan elämältä helppoutta, vaan haasteita ja sitä, että pystyn nauttimaan jokaisesta päivästä.

Olen kasvanut yrittäjäperheessä ja molemmat veljeni ovat yrittäjiä. Äitiysloman aikaan ymmärsin, että ei tämä yrittäjyysajatus ole mikään päähänpisto, vaan kutsumus jota kohti tähtään - meni syteen tai saveen! Monet ovat sanoneet rohkeaksi, mutta en nähnyt tilanteessa mitään muuta vaihtoehtoa. Näin tämän kuuluu mennä. Lyhyen yrittäjyyden aikana olen kuullut vaimeita epäilyjä pärjäämisestäni. Miksi en pärjäisi?

Omien poikien lisäksi hoidan päivisin naapurin parivuotiasta poikaa. Päivät kuluvat kolmen alle kolmevuotiaan pojan kanssa ja iltaisin hääräilen oman yrityksen juttuja ja blogia. Teen töitä enemmän kuin koskaan aikaisemmin, mutta en koe sitä niin. Nautin elämästä juuri näin. Kuten olen kertonut, ensi vuoden elokuussa vien omat pojat hoitoon ja siihen saakka katselen ja hion omaa yrityssuunnitelmaa, että mihin tämä lähtee viemään. Palaanko palkkatöihin, mihin? Jatkanko yrittäjänä, kenen kanssa?

Kun äitiysloma päättyy, on se tuntunut molemmilla kerroilla uuden alulta. Olen molempien lapsien kohdalla tehnyt äitiysloman aikaan jotakin ihan uuttaa - ensimmäisen kohdalla perustin blogin ja tämän toisen syntyessä pystytin oman yrityksen. Voin kiittää siitä, että minua on suotu terveillä ja tyytyväisillä vauvoilla. Äitiyslomani ovat olleet minulle hyvin voimaannuttavaa aikaa - koen, että pystyn mihin vaan!

Tästä on hyvä jatkaa. Ihanaa uutta alkanutta viikkoa!

Maru