Ensimmäinen joulu kaupungissa

Vuosi on ollut erityinen ja perhejuhlia on pitkin vuotta varjostanut koronan synkkyys. Viime keväänä pääsimme perheeni kesken juhlistamaan siskoni pojan ristiäisiä ja sen jälkeen korona sulki rajat ja emme nähneet toisiamme kuukausiin. Tuntui tosi erikoiselta, kun saimme monen kuukauden jälkeen ensimmäisen vieraan kylään. Oli ihanaa, kun isoveli tuli käymään - tuntui ihmeelliseltä, kun kodissamme oli joku muu kuin vain meitä ydinperheen jäseniä.

Tässä joulun lähestyessä moni perhe on miettinyt joulunajan järjestäytymistä ja samaa pohdintaa tehtiin täällä meilläkin. Olemme olleet lähes poikkeuksetta Joulun vanhempieni luona, jonne kokoontuu myös (muutamia poikkeuksia lukuunottamatta) minun sisarukset perheineen. Tänä jouluna meitä olisi ollut yhteensä 18.

Minun jouluuni kuuluu väenpaljous, yhdessä puuhastelu, tunnelmallinen rantasauna, leivinuunissa paistettu kinkku ja illalla muutama lasi viiniä oman perheen aikuisten kesken. Tänä jouluna juhla rakennetaan toisin..

Ensin mietimme, että teemme päätöksen lähtemisestä vasta tilanteen mukaan, mutta totesin, että en kestä tällaista epävarmuutta. Jos joku sairastuu flunssaan lähtöpäivän aamuna, se tarkoittaa sitä että jäämme kotiin, jossa ei ole valmistauduttu juhlaan lainkaan. Pettymys olisi melkoinen.

Lisäksi perheeseemme kuuluu riskiryhmäläisiä ja emme pysty sulkeutumaan kymmenen päivän omaehtoiseen karanteeniin, joten päätimme jäädä omaan kotiin. Ensimmäisen kerran. Neljästään.

En ole mikään varsinainen “jouluttaja”. Sellainen, joka kuorruttaisi kodin joulukoristeisiin. Tällä viikolla hankin meille ihka ensimmäisen joulukuusen ja siihen koristeet (huom! Jyskän varastomyymälän aidot kuuset kestää kuulemma tammikuuhun saakka). Paperikoristeet ostin jo vuosi sitten Köpiksestä ja ne pääsivät nyt ensimmäisen kerran käyttöön. Muut koristeet hankin Clas Ohlsonista.

Muutamat valot ripustelen ikkunaan ja siinäpä on meidän joulun koristelut.

Kieltämättä olen kyllä nauttinut myös tästä oman joulun rakentamisesta ja ajatuksesta, että juhla tulee olemaan tänä vuonna erityistä rauhoittumisen aikaa. Voitte nimittäin kuvitella, että 8 lapsen (joista iso osa on alle kuusivuotiaita) ei välttämättä ole kaikkein rentouttavin joulunviettotapa, mutta on kaikessa kreiseiydessään kuulunut juuri meidän juhlaan.

Pääasia on, että jokainen saisi viettää joulun turvallisin mielin, vailla huolta, yksinäisyyttä ja ennen kaikkea terveenä.

Sitä toivoin jokaiselle.