Ei taaskaan mitään päällepantavaa!

Tässä elämäntilanteessa, jossa kaikki vaatteet näyttävät omasta mielestä kamalilta, nostaa päätään asusteiden tärkeys. Enää noin kuukausi elämää mahan kanssa edessä ja en viitsi ostella enää yhtään raskauspikkujouluhepenettä, vaan nyt loppuaika mennään niillä mitä kaapista löytyy. Ja kyllä, minä kuulun niihin epäonnekkaisiin, jotka eivät kertakaikkiaan tunne raskausaikana vartaloaan omaksi ja oloaan mukavaksi. Järkytyn joka kerta, kun satun näkemään oman sivuprofiilini. Se on tullut niin kovin yllättäen, että pää ei pysy kropan muutoksessa mukana. 

Tein viime keväänä pitkän korun fimo -massasta, mutta se jäi painonsa takia käyttämättä. Pallot olivat liian suuria ja nauha liian pitkä. Purin nauhan ja tein siitä useamman pienemmän kaulakorun ja yhden avainnauhan. Aika epätoivoinen katseenkiinnittäjä tämä kaikessa yksinkertaisuudessa on, mutta ihan kiva pieni lisä - vielä pitäisi löytää tämän kaveriksi joku vaate. 

Tänään meille saapuu hurmaava joukko itä-suomalaisia sisustusbloggareita! Nämä ovatkin nyt sitten meikeläisen vuoden 2014 ainoat pikkujoulut, joten luvassa on kreisibailausta ainakin himmeleiden parissa. Huippua! Ja nyt sinne vaatekaapille..