Designklassikon uusi olomuoto / Pikku-Octo

Designklassikko on kuin hyvä kumppani.Se on kuullut ja nähnyt tarinoita, joita ei voisi uudelle tuttavuudelle sanoittaa. Nauttinut monet kiireettömät sunnuntain kahvihetket kanssani ja ollut syvässä hiljaisuudessaan kuitenkin vahvasti läsnä.Kun puhutaan kotimaisista klassikoista ei voi olla mainitsematta Secton valaisimia. Secton tarina alkoi vuonna 1995, kun perustaja Tuula Jusélius kohtasi arkkitehti Seppo Kohon ja he huomasivat jakavansa saman kiinnostuksen kotimaista puuta ja skandinaavista muotoilua kohtaan. Secto keskittyi alkuun huonekaluihin, jotka myivät hyvin, mutta asiakkaat toivoivat markkinoille valaisinta, joka täydentäisi kalustevalikoimaa. Ensimmäinen valaisin näki päivänvalon vuonna 1999.Tuotteiden materiaaliksi valikoitui suomalainen koivu sen kestävyyden ja perinteikkyyden vuoksi. Jo jääkauden jälkeen koivua ihannoitiin ja siitä rakennettiin niin suojia, ruokailuvälineitä kuin myös muistoesineitä. Se sopi täydellisesti yhtiölle, jonka perustana on syvä kunnioitus kotimaista luontoa ja ammattitaitoista puusepäntyötä kohtaan.Ensimmäinen Secton valmistama valaisin oli kartionmallinen Secto 4200. Valaisimeen ihastuttiin heti ja se edusti täysin uudenlaista puunkäyttöä, joka Secton valaisimien ja niiden lukuisien kopioden myötä on tullut meille nykyisin jo erittäin tutuksi.Pikku-OctoSuosituin Secton valaisin on muotoilultaan pyöreä Octo 4240, jolle lanseerattiin tänä syksynä kauan odotettu pikkusisko Pikku-Octo 4241. Pikku-Octo on isosiskoaan 13cm matalampi ja halkaisija on 9cm ensimmäistä mallia pienempi. Pienempi Octo on suurempaa huomattavasi kompaktimpi tapaus, mutta edelleen näyttävä.Pikku-Octo vastaa hyvin pienempien asuntojen valaisintarpeeseen, sillä etenkin matalakattoisissa kodeissa (kuten meillä) alkuperäinen Octo saattoi näyttää tilaan nähden turhan suurelle. Suuremmissa tiloissa Pikku-Octo mahdollistaa entistä paremmin myös valaisinryppäiden yhdistelyn ja eri kokoisilla Octoilla kikkailun.Sain lainaan Octon pienemmän version ja mallailin sitä meidän olohuoneeseen ja keittiönpöydän päälle. Alkuun ajattelin, että Octo ei olisi meitä varten, mutta sekä mies että minä ihastuttiin tähän klassikkoon täysin! Tykkään hurjasti valaisimen vaaleasta sävystä, jossa koivuvaneri hienovaraisesti heijastelee säleiden välistä. Oma lukunsa on tietenkin se, kun valon laittaa päälle ja valo siivilöityy vanerin välistä sitä ympäröivään tilaan.Valaisimet valmistetaan edelleen parhaasta mahdollisesta kotimaisesta koivusta ja siitä tehdystä PEF sertifioidusta koivuvanerista. Secton tehdas toimii Suomessa, Heinolassa. Pienestä puusepänpajasta on päästy pitkälle ja tällä hetkellä Heinolassa työskentelee yli 20 työntekijää. Yli 90% tuotteista lähtee kotimaan tehtaalta ulkomaanmarkkinoille.Aito vai ei?Menestyksen varjopuoli on kuitenkin kopiointi, jota vastaan Secto taistelee järjestelmällisesti. Yritys haluaa kitkeä tuotteidensa kopiot pois myynnistä niin nopeasti kuin mahdollista. Kun Secto löytää kopion, se ottaa kuvakaappauksen nettikaupan sivusta ja tilaa laittoman valaisimen, jotta saa todistusaineistoa. Sen jälkeen yritys lähettää tiukkasanaisen kirjeen, jossa vaatii kopiotuotteen poistoa. Vuonna 2017 Secton tuotteet olivat joutuneet jo yli 120 kertaa kopioyritysten kohteeksi.Pelkkä tiukkasanainen kirje tai puhelinsoitto ei vielä riitä pysäyttämään kopiotehtailijoita. Avuksi tarvitaan useimmissa tapauksissa järeitä keinoja: juristeja, pitkiä ja kalliita oikeusprosesseja. Secton yksi työntekijä hoitaa kokoaikaisesti kopiotapauksia ja niiden selvittämistä.Etenkin blogeissa on keskusteltu tänä syksynä paljon kopiotuotteista ja onko niiden hankkiminen ok. Puolesta ja vastaan näkemyksiä on paljon, mutta nettikauppojen huokeiden hintojen perässä juoksijoiden olisi syytä ymmärtää etenkin se, että kopiobisnes houkuttelee hämärämiehiä ja niihin laitetut rahat päätyvät lopulta rikollisten taskuihin. Secto tuo uusia malleja markkinoille harvoin. Ja syystä.Tarkoitus on edesauttaa omalla tuotannolla pitkäikäisten tuotteiden arvostusta, vastalauseena kertakäyttökulttuurille.Designklassikoihin (ja pitkäikäiseen kumppaniin) pitäisi suhtautua niin, että ei ensimmäisestä kyllästymisen hetkessä olisi valmis luopumaan. Tunnetusti klassikot ovat klassikoita syystä. Ajaton muotoilu, kotimaisuus, kestävyys ja täten myös ekologisuus on arvoja joita meistä jokaisen olisi syytä kunnoittaa nykyistä enemmän.Aurinkoista sunnuntaita!-Maru

Previous
Previous

Pieniä neliöitä, suuria tekoja

Next
Next

Kynttilöistä ei päivääkään